NETON NETON NETTO 

Tuo äärimmäisen edullinen hintalupaus on tullut mieleeni kun olen tutustunut Turun talouteen ja joukkoliikenteen ratkaisuehdotukseen eli raitiotieselvitykseen. Pormestaristo ja muu kaupungin johto ei kuitenkaan ainakaan vielä ole viestinnässään tuota myyntislogania ottanut käyttöön, vaikka raitiotietä ”ajetaan kuin käärmettä pyssyyn” kuten mielipidekirjoittaja Turun Sanomissa osuvasti ilmaisi. 

Kirjoitan tässä kolmesta ”nettotapauksesta”. 

Joukkoliikenneratkaisun taloudellisuutta vertaillaan selvityksessä kahden skenaarion nettovaikutuksilla. Toinen on, että jatketaan Fölillä ja tehdään n. 60 M€:n investoinnit katurakenteisiin ja toinen on siis raitiotielinja (Varissuo-Satama). Laskelmien sisällä on erilaisia parametrejä, jotka ovat yleisesti raitiotielle edullisia (kirjoitan tästä myöhemmin erikseen). Vertailu osoittaa, että raitiotie on vuoteen 2060 saakka nettovaikutuksiltaan vain 122 000 000 € epäedullisempi kuin bussikalustolla jatkaminen ja kun luvun jakaa kaupungin johdon ilmoittamalla 36 vuodella, vuosikohtainen kustannus on vain 3,4 miljoonaa euroa. Aika lailla laitettu mutkia suoraksi! Osallistuvat turkulaiset ry tulee julkaisemaan tuon mutkan muodon eli kuinka syvällä laskelmassa ollaan 2030 ja 2040 -vuosikymmenet kunnes massiivisen rakennusoikeuden tuottamat kiinteistötulot nostavat raitiotietalouden plussalle. Tosin rakennusoikeuden määrän realismista ei ole selvityksessä asiantuntija-arviota – ainoastaan Turun kaupungin väestöennusteisiin perustuvat lähtötiedot.  

Osallistuvat turkulaiset ry lähti syksyllä selvittämään kuinka paljon velkaa ja muita vastuusitoumuksia turkulaisilla on. Vastuiden selvittäminen olikin vaikeampi ja työläämpi tehtävä kuin kuvittelin. Emokaupungin ja konsernitilinpäätöksen lukuja piti ainakin tällaisen ”puoliammattilaisen” oikein kunnolla tutkia. Paras lähde oli Turun kaupungin tarkastuslautakunnan raportti, joka kirjallisessa muodossa vahvisti huolenaiheemme Turun velkaantumisesta. Turun taloudellinen viestintä ja seurattava ”velkamittari” keskittyvät oikaistuun lainakantaan. Siinä tytäryhtiöille annetut lainat netotetaan eli ne vähentävät emokaupungin vastuusitoumuksia. Millä tavalla sellainen lainanotto, joka tapahtuu kaupungin omistamissa tytäryhtiöissä ja joilla ei ole omaa taloudellista kantokykyä, vähentäisivät kaupungin ja kaupunkilaisten velkavastuuta?  Lainathan käytännössä hoidetaan emokaupungin budjetista. Kaupungin johto tunnustaa, että rakenteellinen alijäämä on ongelma, mutta emokaupungin velka ei ole! Oikea ”velkamittari” on konsernilainat. Konsernilainakannan ennusteemme (maltillisilla rajauksilla) on nettisivuillamme. Viime viikolla havaitsin tyytyväisenä, että Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja esitteli Helsingin kaupungin kokonaisvastuita hyvin samanlaisella rakenteella.  

Kolmas netotusesimerkki liittyy Turun kaupungin tuloslaskelmaan. Ihmettelin miksi rivi rahoitustuotot – rahoituskulut on edelleen plussalla vaikka kaupungin korkokustannukset lisääntyvät moninkertaisesti lisääntyvän lainamäärän ja nousseiden korkojen vuoksi. Todellisia tuottojahan tulee yhteensä noin 25 M€ (josta pääosa Turku Energian osingosta).  Selitys löytyi merkittävistä antolainauksen korkotuloista! Antolainaus muodostuu lainoista omille tytäryhtiölle. Tällä netotuksella saadaan häivytettyä korkokustannukset tehokkaasti emokaupungin luvuista. Vaikka onkin kirjanpidossa oikein, niin todellinen tilanne ei tule esiin. 

Vahva viestimme on, että kaupungin taloudellinen viestintä on uudistettava. Informaatio tulee esittää selkeästi ja olennaiset seikat sisältäen, jotta sekä päättäjät että kaupunkilaiset voivat muodostaa selvän ja yhteisen tilannekuvan. 

Turussa 19.3.2026 
Pekka Kanervisto 
kanslianeuvos, Turku 
kanervistopekka@gmail.com

P.S. Tulen jatkamaan talousaiheista blogi-kirjoittelua pienkeräyksemme ajan. Jos katsot, että raitiotiehankkeen kriittinen arviointi ja tiedon saattaminen sekä päättäjien että kaupunkilaisten tietoon on tarpeellista, pyydän osallistumaan pienkeräykseemme.  Varat käytetään näkemystemme  saattamiseksi julkaisukuntoon sekä  painokustannuksiin.  Pienikin summa auttaa! Ohjeet nettisivuillamme.

Edellinen
Edellinen

Raitiotie tarvitsisi tornitaloja, tarvitseeko Turku niitä?

Seuraava
Seuraava

Torbjörn Kevin: Demokrati ur spår?