Tarkastuslautakunta on ollut hereillä!

Katsoin etäyhteydellä maanantai-illan kaupunginvaltuuston kokouksen, jossa viimeisenä asiana oli tarkastuslautakunnan suorittama raitiotieselvitysten arviointiraportti. Tarkastuslautakunta on tehnyt raporttinsa valtuustolle revisiotoimiston valmistelemana ja kaupungin johtavat virkamiehet ovat saaneet tarkistaa sisällön ennen raportin julkistamista. Olin tutustunut raporttiin heti sen ilmestyttyä. Oli hyvä huomata, että tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota juuri niihin seikkoihin, joita Osallistuvat turkulaiset ry on systemaattisesti alkuvuoden aikana tuonut esille. Alla valitsemani otteet (kursiivilla) raportista joillain omilla kommenteilla lisättynä. 

Kuntatalousvaikutusten arvioinnin laatinut FCG (Lähde 3) toteaa, että talousvaikutuslaskelmat ovat hyvin herkkiä lähtötietojen oletuksille kuten vaikutusaluemäärittelylle, väestöskenaarioille, tulo-kustannusjakaumille sekä hyötyjen ja kustannusten nykyarvolaskennassa käytetylle korkokannalle. 

Kommentti: Kaikki lähtötiedot on annettu Turun kaupungin toimesta. Tunnettua on, että kaupungin johto ja virkamiehistö ajavat voimakkaasti raitiotietä. Kaikki lähtötiedot on asetettu niin optimistisesti kuin mahdollista. Ja esim. kiinteistötulojen osalta lähtötiedot perustuvat väestöennusteisiin. Kiinteistötulojen realistisuudesta ei ole hankittu asiantuntija-arviota.  

Myös vaikutusarvioinneissa käytetyt rajaukset vaikuttavat lopputulemaan. Epävarmuutta sisältyy esimerkiksi siihen, miten raitiotielinjaus vaikuttaa Turun raitiotielinjan ulkopuolisten alueiden kehitykseen ja houkuttelevuuteen. 

Kommentti: Tässä yhteydessä tarkastuslautakunta kertoo esimerkkinä, että Newsecin aiemmassa raportissa kiinteistötuloja oli raitiotielaskelmassa vähennetty 63 M€. Tämä ns. siirtymäolettama oli sittemmin poistettu eikä vähennystä nyt ole tehty. 

Suunnittelun riippumattomuuden ja mahdollisten eturistiriitojen näkökulmasta on ongelmallista, että allianssin palveluntuottajiin kuuluva Ramboll on laatinut vaikutusarviointeihin kuuluvat liikenne-ennusteen ja hankearvioinnin.  

Toinen eturistiriitatilanne saattaa syntyä siitä, että haastateltujen mukaan hankeyhtiö Turun Raitiotie Oy:n toiminnan jatko käytännössä riippuu siitä, että hankkeessa siirrytään toteutusvaiheeseen. 

Kommentti: Allianssiyrityksenä Rambollilla on vahva intressi raitiotiehankkeessa. Kun lähtöluvuilla on huomattava merkitys loppupäätelmiin, syntyy vahva epäilys siitä, että vaikutusarvio on puolueellinen. Sama pätee lähtötietojen arvioinnissa Turun kaupungin omistamaan Turun raitiotie Oy:n henkilöihin, joiden työpaikka on riippuvainen päätöksestä. 

Kiinteistötalouden kulujen osalta kaupungin vaikutusarvioiden yhteenvedossa siteerataan FCG:n kuntatalousvaikutusten analyysiä suoraan: "Kaava-alueiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset sisältyvät verorahoitus ja palvelurakenne -laskelmaan." Kyseisessä analyysissä kuvataan vuoden 2024 tilinpäätöstietoihin perustuen väestönkasvun vaikutukset tuloveroihin, kiinteistöveroihin, valtionosuuksiin ja palvelurakenteen kustannuksiin sekä lisäksi kiinteistörakentamisesta palautuva tulovero. FCG:n kuntatalousvaikutusten analyysistä ei ilmene yksiselitteisesti, millä tarkkuudella ja laajuudella se huomioi kiinteistörakentamisesta kaupungille aiheutuvat kulut. 

Kommentti: Olemme toistuvasti kiinnittäneet huomiota kiinteistötulojen yliarviointiin. Ja siihen raitiotien talous perustuu. Kun ylisuuriin kiinteistötuloihin yhdistetään kaikki muut optimistiset lähtöluvut ja kun sitä on verrattu bussivaihtoehtoon, kaupungin johto toteaa, että raitiotie on ”vain” 122 M€  (-3,4 M€ / v) huonompi kuin bussivaihtoehto (jossa kiinteistötuloja vain puolet). 

Edellä oleva tarkastuslautakunnan otteen  viimeinen virke on huomionarvoinen. Sillä tarkoitetaan ns. infrakustannuksia eli teiden, kunnallistekniikan, virkistysalueiden sekä myös ns.  palveluinfran eli koulujen, päiväkotien yms. rakentamisen kustannukset. Kuntaliiton mukaan suurissa kaupungeissa kiinteistötulot voivat hyvinä vuosina kattaa em. kustannukset, mutta pienemmissä kaupungeissa kiinteistötulot (maanmyynti ja vuokraus) kattavat noin puolet infrakustannuksista. Tarkastuslautakuntakaan ei ole saanut selvää siitä, onko luvuissa mukana  infrakustannukset vai ei! Minä  ja useampi kollega - joiden kanssa olen lukuja käynyt läpi – arvioivat, että ainakin satoja miljoonia sieltä puuttuu! FCG:n vaikutusarvioinnin liitteenä oleva aineisto kirjallisessa muodossa ei avaa sitä, ovatko infraluvut siellä vai ei (FCG dia 64). Päinvastoin kirjallinen aineisto viittaa siihen, että siellä on kustannuksina ilmoitettuna lisääntyneen väestön (28 600) edellyttämän palvelurakenteen kustannukset, mutta lukuja tarkasteltaessa ei ainakaan perusinfran (kaava-alueen rakentaminen) kustannuksia ole. Olemme oman vaihtoehtolaskelman tehneet niin, että kohdistimme arvioimaamme realistiseen kiinteistötuloon (420 M€) puolet infrakustannuksia. Ero FCG:n laskelmaan on 865 M€! - kahdella lähtötiedon muutoksella. 

Raitiotien kuntatalousvaikutusten arvioinnissa lasketut kassavirta- ja velkaantumisvaikutukset jäävät kaupunkikonsernin muusta taloudellisesta kehityksestä irralliseksi informaatioksi. Kolmannen osapuolen laatimista vaikutusarvioinneista ei käy ilmi, mikä on muun kaupunkikonsernin (raitiotien ulkopuolisen) käyttötalouden, investointitason, rahoituskustannusten, lainakannan ja vastuiden kehitys pidemmällä aikavälillä, kun mahdollisen raitiotien investointikustannukset alkavat kertyä. Voimassa oleva taloussuunnitelma (kv 17.11.2025 § 193) päättyy vuoteen 2029 eikä siinäkään ole huomioitu kaikkia konserniyhteisöjen investointeja. 

Kommentti: Tämän on ollut ja on Osallistuvat turkulaiset ry:n pääargumentti raitiotien vastustamisessa. Miksi kaupunki ei tuo kaupungin ylivoimaisesti suurimman yksittäisen investoinnin valmistelumateriaaliin tietoa kaupungin taloustilanteesta? Pääosa Osallistuvat turkulaiset ry:n kirjoituksista koskettelevat talousteemaa. On suorastaan vastuutonta, että kaupungilla ei ole ollut käytettävissä yli pormestarikauden ylittyviä kassavirta- ja tulo ja menoarvioita. Konsernivelan ennusteet puuttuvat ja siten myös korkokustannusten vaikutukset. Tarkastuslautakunnan edellyttämät pidempään (vuoteen 2036)  ulottuvat laskelmat ovat vasta valmisteilla ja maanataisen valtuustokeskustelun perusteella ne käsitellään vasta raitiotieinvestoinnin jälkeen! 

 

Oli hätkähdyttävää havaita, miten valtuustokeskustelussa eräät raitiotien kannattajat tyrmäsivät tarkastuslautakunnan raportin: miksi tällainen on tehty ja miksi juuri nyt? Ihailtavan rauhallisesti ja asiallisesti tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vastasivat. Valitettavaa oli todeta miten suuressa ”raitiotieuskossa” puoltajat ovat: asiallinen, faktoihin ja numeroihin perustuva argumentointi torjutaan. Omassa kuplassa pysytään - maksoi mitä maksoi! 

Turussa 23.4.2026 
Pekka Kanervisto 
kanslianeuvos, Turku 
kanervistopekka@gmail.com 

P.S. Tulen jatkamaan talousaiheista blogikirjoittelua pienkeräyksemme ajan. Jos katsot, että raitiotiehankkeen kriittinen arviointi ja tiedon saattaminen sekä päättäjien että kaupunkilaisten tietoon on tarpeellista, pyydän osallistumaan pienkeräykseemme.  Varat käytetään näkemystemme saattamiseksi julkaisukuntoon sekä painokustannuksiin.  Pienikin summa auttaa! Ohjeet nettisivuillamme. 

Edellinen
Edellinen

Raitiotie - Turun suurin lobbaushanke 

Seuraava
Seuraava

Valtion tuen (MAL) epävarmuudesta ratikkahankkeessa