Velka on veli otettaessa veljenpoika maksettaessa

Tuo vanha suomalainen sananlasku on Turussa tänä keväänä toivottavasti monien mielessä. Turku velkaantuu hurjaa vauhtia. Erityisen ikävää asiassa on se, että tilannekuva ei ole kaikille päättäjille eikä varsinkaan kaupungin johdolle ilmeisesti vielä selvinnyt.  

Tarkastellaanpa lähemmin tuon kansanviisauden sisältöä soveltaen sitä ajankohtaiseen raitiotiekeskusteluun. Turun kaupunki on konsulttitoimisto FCG:llä teettänyt laskelman raitiotien pääomakustannuksesta. Kun rakennuskustannuksista 465 M€ (ilman raitiotievaunuja) vähennetään oletettu valtion rahoitus,  FCG:n  laskelmassa päädytään 335 M€:n  lainarahoitukseen. 

Monet tavallisen asuntolainan kanssa tekemisissä olevat tietävät, että lainan takaisinmaksun tahti vaikuttaa lainan kokonaiskorkoon – aika merkittävästikin. Tasalyhennyslainassa laina lyhenee tasaisesti laina-aikana, loppua kohden korkokustannukset vähenevät, koska korko lasketaan aina pienemmästä pääomasta. Annuiteettilainassa on yhtä suuret suoritukset koko laina-ajan siten, että ensi vaiheessa korkojen osuus on suurempi ja lopussa lyhennysten osuus suurempi. Kolmanneksi on sitten vielä ns. bullet-laina, joka erääntyy koko määrältään laina-ajan lopussa. Sellaiseksi se voi muodostua myös, jos esim. 30-vuotinen laina uusitaan aina samansuuruisena 10 vuoden välein. 

Laskin ja selvitin raitiotietä varten mahdollisesti otettavan lainan korkokustannukset eri takaisinmaksuohjelmilla.

Tasalyhennyslaina  335 M€, korko 2,8%, laina-aika 28,5 v -> 137 000 000 € 

Annuiteettilaina      335 M€, korko 2,8%, laina-aika 28,5 v -> 153 000 000 € 

Bullet-laina  335 M€, korko 2,8%, laina-aika 28,5 v -> 267 000 000 € 

Kuten havaitaan erot koroissa takaisinmaksutavan mukaan ovat valtavan suuret. Raitiotieselvityksen korkokustannukset (137 M€)  perustuvat tasalyhenteiseen lainaan. Jos lainaa ei lyhennetä,korkokustannukset nousevat 130 M€ eli lähes kaksinkertaiseksi. Vuotta kohden korkokustannus on tällöin (267 M€/28,5 v) eli noin 9,4 M€ vuodessa 28,5 vuoden ajan. 

Tässä päästään suoraan lainanhoitostrategian ja pitkäaikaisen, kurinalaisen taloudenhoidon tärkeyteen. Jos käy niin, että ei olekaan mahdollista maksaa lainanlyhennyksiä kuten on oletettu ja lainaa vain järjestellään uudelleen, niin korkokustannukset lisääntyvät todellisuudessa dramaattisesti. Turun kaupunki ei nimikoi lainoja mitenkään projektikohtaisesti, vaan kun ne on nostettu, ne siirtyvät osaksikaupungin isoa lainakantaa.  

Ensimmäiset Osallistuvat turkulaiset ry:n nettisivuillaan julkaisemat esitykset kuluvan vuoden alussa olivat Turun talousviestinnän tietojen pohjalta koostettu Turku-konsernin vastuuyhteenveto ja vastuidenkehitys 2030-luvulle sekä kaupungin vuosikatteen kehitys vuoteen 2029. Vuosikate on tärkeä informaatio, koska vuosikate määrittää sitä, miten paljon kaupungilla on mahdollisuus tehdä investointeja ja siitä pitäisi maksaa myös sovitut lainanlyhennykset. Korkoriskiäkin olemme kuvanneet.  Graafeihin tutustumalla voi itse arvioida mikä tulisi olemaan todellinen raitiotielainan takaisinmaksutapa, jos lainan ottoon päädytään. Selvitykset olivat perustana puheenjohtajamme Anders Blomin alioartikkeliin ”Turun talous sukeltaa velkavankeuteen”  (TS  17.1.2026). Teksti on myös sivullamme kohdassa uutisia. Kaupungin johto ei ole toistaiseksi ottanut kuuleviin korviinsa huolenaiheitamme.  

Turussa 16.3.2026 
Pekka Kanervisto 
kanslianeuvos, Turku 
kanervistopekka@gmail.com

P.S. Tulen jatkamaan talousaiheista blogi-kirjoittelua pienkeräyksemme ajan. Jos katsot, että raitiotiehankkeen kriittinen arviointi ja tiedon saattaminen sekä päättäjien että kaupunkilaisten tietoon on tarpeellista, pyydän osallistumaan pienkeräykseemme.  Varat käytetään näkemystemme  saattamiseksi julkaisukuntoon sekä  painokustannuksiin.  Pienikin summa auttaa! Ohjeet nettisivuillamme.